Ikuista taisteluako?
Meillä jokaisella on tietty mielikuva omasta kehostamme. Aina se ei välttämättä ole realistinen. Itse olen kipuillut kroppani ja painoni kanssa jo vuosikausia. Oikeastaan voi sanoa, että teini-ikäisenä se varmaankin alkoi -tietynlainen oman ruumiinsa arvosteleminen ja "sättiminen". Olen kokeillut aikuisiällä jos jonkinmoiset "ihmedieetit ja keittokuurit". Nyt äitiyden myötä olen oikeastaan tajunnut miten väärin olen kohdellut omaa kehoani. Välillä riuduttaen sitä nälkään ja välillä taas ahmien syötävää yli todellisen tarpeen. Tällä iällä, jo yli kolmikymppisenä, ei enää halua laiminlyödä omaa ruumistaan. Tuntuu, että kaikki "konstit" on käytetty ja jäljelle on jäänyt totaalinen elämänmuutos ruokailujen ja liikunnan suhteen. Olenkin ottanut tavoitteekseni tehdä ns. loppuelämän terveysmuutoksia ja päästä kokonaan "ikuisen laihduttajan" roolista. Toki toivon, että saisin karistettua vuosien aikana kertyneitä kilojakin, mutta en epärealistisesti enä...