Tekstit

9 kuukauden jälkeen...

Kuva
Nyt tuli 9 kuukautta täyteen Espanjassa. Aika on mennyt nopeasti, mutta toisaalta tuohon aikaan on sisältynyt todella suuri määrä asioita. Elämämme on muuttunut täällä monin tavoin erilaiseksi. Viime viikkoina ollaan podettu vähän kulttuuristressiä ja ensimmäistä kertaa on Suomeakin tullut ikävä. Se kai kuuluu tähän vaiheeseen. No kuukauden päästä saadaan mennä 4 viikoksi Suomeen näkemään perheitämme, ystäviämme ja seurakuntiamme. Pojatkin odottaa matkaa jo innolla. Eden ei varmaan Suomea muistakkaan.
Tämä ensimmäinen vuosi on täällä ollut meille monellakin tapaa yllättävä. Toisaalta monine taisteluineen sekä sairasteluineen, mutta myös Jumalan ihmeitä ollaan saatu kokea. Sunnuntaina meidät siunataan seurakunnassa virallisesti co-pastorin tehtävään. Se onkin näin nopeasti mahdollista, kun jotenkin ihmeellä opin espanjan kielen kohtuutasolle. Hiljattain valmistelin ja pidin saarnan espanjaksi, ensimmäista kertaa ilman puheentarkistajaa. Se on todella ollut suuri ihme, miten kieli on a…

Jumala ei myöhästy koskaan! - ¡Dios nunca llegará tarde!

Kuva
Haluan jakaa teillekin kaikille blogimme lukijoille tämän ensimmäisen valmistelemani puheen, jonka puhuin espanjaksi seurakuntamme rukousillassa viime viikolla. Jaan sen täällä blogissa sekä suomeksi että espanjaksi.
Ahora quiero compartir mi primera palabra que yo compartí en español en el culto de oración.



¡Dios nunca llegará tarde!

Cuando pensé y oré por esta noche, sentí que recibí esta frase para nosotros hoy. Yo creo que todos nosotros tenemos muchas cosas en nuestros corazones por las cuales hemos orado durante mucho tiempo. Para que Dios nos dé una respuesta. Incluso podrías pensar que: "Dios no me escucho". Como si Él simplemente pasara de mi. Pero hoy quiero traerte una palabra que te anime.

Vamos a leer un poco de la Biblia. Dios quiere a hablarnos. 
Juan 11:1-6
 ESTABA entonces enfermo uno llamado Lázaro, de Bethania, la aldea de María y de Marta su hermana. (Y María, cuyo hermano Lázaro estaba enfermo, era la que ungió al Señor con ungüento, y limpió sus pies con sus c…

Miehen elämää Espanjassa

Kuva
Espanja. Tuo maa mistä haaveilin jo joitain vuosia sitten. Ja sen oli laittanut sisimpääni Pyhä Henki.
Tästä maasta on tullut toinen kotimaa ja riippumatta siitä kuinka kauan täällä asumme, olen varma, että sydämestäni se ei lähde koskaan.




Eräänä päivänä espanjalainen ystäväni lupasi viedä meidät Cartagenaan. Edenin istuimen kanssa tuli ongelmia ja huusin hänelle, että meillä on taas lisää ongelmia. Hän vastasi: Ei Tommi, meillä on lisää ratkaisuja. Hän näki saman asian positiivisesti kun itse jo aloin valittaa suomalaisena. Tuossa asenteessa on oppimista.



Itse olen aika herkkä tunneihminen ja pidän siitä, että tunteita saa mieskin näyttää. No täällä saa näyttää, varsinkin positiivisia. Negatiivisten tunteiden puhumista ja käsittelyä ennen kannattaa melkein ensin tutustua ihmiseen.

Arkeni koostuu nykyään täällä siitä, että vien pojat kouluun klo 9. Sen jälkeen tulen yleensä lukemaan Raamattua sekä valmistelemaan puheita ja muita työjuttuja. Klo 14 haen pojat koulusta ja siinä syödään …

Kuulumisia kiireisen arjen keskeltä

Kuva
Kevät on vilahtanut hurjaa vauhtia. On ollut monenlaista mielenkiintoista tapahtumaa tässä kevään aikana. Meillä on käynyt useita vieraita Suomesta, on ollut ihania ja siunaavia kohtaamisia monien rakkaiden kanssa. Kiitos teille kaikille, jotka olette meitä tulleet tänne tapaamaan!








Henkilökohtainen läpimurto!
Tässä menneen kuukauden aikana koin ihmeellisen läpimurron espanjan kielen suhteen. Se oikeastaan aika yht´äkkisesti avautui, tuntui ikäänkuin päässäni olisi jotain "napsahtanut" hyvällä tavalla kohdilleen. Yhtäkkiä kielioppi- ja lauserakenteiden muodostaminen vain alkoi sujua. Toki niitä on nyt jo usemman kuukauden ajan harjoiteltu, mutta koin eräänlaisen läpimurron ja nyt on ollut tosi kivaa kun pystyy helpommin puhumaan muiden kanssa espanjaa. Toki olen silti vielä alussa kielen kanssa. Nyt pitää tankata koko ajan lisää uutta sanastoa, uusia verbejä jne. On kyllä kieltämättä ihana tunne, kun huomaa, että opiskelut eivät ole menneet hukkaan ja kieli alkaa jo tarttua…

Kukkiksen terveiset

Kuva
Tervehdys minunkin puolestani! Olin tosiaan reilun viikon Pesosten luona lastenhoito-aktiossa ja se hujahtikin nopeasti! Arki kolmen lapsen kanssa näytti niin vauhdikkaalta, että jäin ihmettelemään monta kertaa, että miten siitä selviää vielä kielen opiskelun ja seurakuntatyön lisäksi. Helena ja Tommi sanoivatkin monesti, että ilman Jumalaa ja kutsua ei kyllä selviäisi. 
Etenkin poikia oli ollut kova ikävä ja oli hirveän ihana päästä viettämään yhdessä taas aikaa. Pojat olivat jo puolessa vuodessa kasvaneet ja kypsyneet niin paljon, että jäi myös aika haikea olo lähtiessä, kun tajusi, ettei sitä heidän kasvua pääse enää seuraamaan läheltä. Voin vain kuvitella millaista lähteminen on koko perheelle Suomesta ollut, aikamoista luopumista.
Olin itse ollut kaksi viimeistä kuukautta harjoittelussa englanninkielisessä päiväkodissa, jossa olin nähnyt miten aluksi haastavaa se voi lapselle olla, kun kaikki kommunikointi tulee vieraalla kielellä. Oli ilo huomata, miten nopeasti ja sujuvasti Jo…