Jumala ei myöhästy koskaan! - ¡Dios nunca llegará tarde!

Haluan jakaa teillekin kaikille blogimme lukijoille tämän ensimmäisen valmistelemani puheen, jonka puhuin espanjaksi seurakuntamme rukousillassa viime viikolla. Jaan sen täällä blogissa sekä suomeksi että espanjaksi.

Ahora quiero compartir mi primera palabra que yo compartí en español en el culto de oración.

¡Dios nunca llegará tarde!

Cuando pensé y oré por esta noche, sentí que recibí esta frase para nosotros hoy. Yo creo que todos nosotros tenemos muchas cosas en nuestros corazones por las cuales hemos orado durante mucho tiempo. Para que Dios nos dé una respuesta. Incluso podrías pensar que: "Dios no me escucho". Como si Él simplemente pasara de mi. Pero hoy quiero traerte una palabra que te anime.

Vamos a leer un poco de la Biblia. Dios quiere a hablarnos. 

Juan 11:1-6

ESTABA entonces enfermo uno llamado Lázaro, de Bethania, la aldea de María y de Marta su hermana.

(Y María, cuyo hermano Lázaro estaba enfermo, era la que ungió al Señor con ungüento, y limpió sus pies con sus cabellos)

Enviaron, pues, sus hermanas á él, diciendo: Señor, he aquí, el que amas está enfermo.

Y oyéndolo Jesús, dijo: Esta enfermedad no es para muerte, mas por gloria de Dios, para que el Hijo de Dios sea glorificado por ella.

Y amaba Jesús á Marta, y á su hermana, y á Lázaro.

Como oyó pues que estaba enfermo, quedóse aún dos días en aquel lugar donde estaba. El buen amigo de Jesucristo. Lázaro, tenía fiebre, estaba realmente enfermo. Incluso se puede decir que estaba cerca de la muerte. Y lo más sorprendente, parece que Jesús no tiene prisa para ir a sanar a Lázaro. Pero vamos a leer mas.

Juan 11:14-15
Por eso les dijo claramente: Lázaro ha muerto, y por causa de ustedes me alegro de no haber estado allí, para que crean, pero vamos a verlo.

Juan11:21 Señor -le dijo Marta a Jesús - "Si hubieras estado aquí, mi hermano no habría muerto."

Vamos a detenernos aqui un momento. En esa situación, Marta probablemente siente que Jesús ha llegado demasiado tarde. Lázaro ya había muerto. Nosotros también podemos pasar diferentes situaciones en nuestras vidas en las que sentimos que la ayuda de Dios se retrasa.

Vamos a leer cómo terminó esta situación.

Juan 11:39-44

Dice Jesús: Quitad la piedra. Marta, la hermana del que se había muerto, le dice: Señor, hiede ya, que es de cuatro días.

Jesús le dice: ¿No te he dicho que, si creyeres, verás la gloria de Dios?

Entonces quitaron la piedra de donde el muerto había sido puesto. Y Jesús, alzando los ojos arriba, dijo: Padre, gracias te doy que me has oído.

Que yo sabía que siempre me oyes; mas por causa de la compañía que está alrededor, lo dije, para que crean que tú me has enviado.

Y habiendo dicho estas cosas, clamó á gran voz: Lázaro, ven fuera.

Y el que había estado muerto, salió, atadas las manos y los pies con vendas; y su rostro estaba envuelto en un sudario. Díceles Jesús: Desatadle, y dejadle ir. Aunque en esta historia parecía como si Jesús hubiera llegado tarde. Podemos ver como llegó exactemente en el tiempo de Dios. Y todo esto sucedió así para que la gloria de Dios se manifestase. Ahora quiero compartir una respuesta de oración en mi vida. Como todos sabeís Tommi aprendió español muy rápido. Y yo sentí que no me mantuve a su ritmo. Hace unas tres o cuatro semanas experimenté algo especial. Fue como si Dios hubiera hecho algo nuevo en mi cabeza. De repente noté que comprendía y podía hablar más español que antes. Por supuesto, Jacobo también ha sido muy importante como profesor de español para nosotros. ¡Él ha hecho un gran trabajo ayudándonos!  Hay una cosa más en esta respuesta de oración. Yo misma había orado para que Dios me ayudara con el español. Pero luego me enteré de que una mujer, del grupo de oracion de finlandesas, había estado orando por mi, para que Dios me abriera la mente para entender el español. ¡Que maravilloso! Tommi y nuestro amigo Jacobo Dios escuchará nuestras oraciones. ¡Él nunca llegará tarde! Dios siempre nos responde, tal vez no simpre en la forma en que nos gustaría a nostotros mismos. Pero de la forma que sea mejor para nosotros. Dios nos ha creado. Él nos conoce mejor. Y él sabe lo que necesitamos.  Vamos a orar todos juntos. ¡Creo que Dios quiere hacer grandes cosas aquí en San Javier y en toda España! Y también en cada una de nuestras vidas. -Helena- El nuevo taburete de Eden.  La familia Pesonen :) Jumala ei myöhästy koskaan! Kun ajattelin tätä iltaa ja rukoilin tämän illan puolesta koin, että sain tämän aiheen rohkaisuksi meille kaikille tänään. Uskon, että meidän jokaisen sydämessä on paljon asioita, joiden puolesta olemme jo pitkään rukoilleet, jotta Jumala antaisi niihin vastauksia. Saatamme jopa ajatella: "Jumala ei kuule minua." Aivan kuin Hän kulkisi vain minun ohitse. Mutta tänään haluan tuoda sinulle rohkaisun sanan. Luetaan Raamatusta Johanneksen evankeliumista 11:1-6 Ja eräs mies, Lasarus, Betaniasta, Marian ja hänen sisarensa Martan kylästä, oli sairaana. Ja tämä Maria oli se, joka hajuvoiteella voiteli Herran ja pyyhki hiuksillaan hänen jalkansa; ja Lasarus, joka sairasti, oli hänen veljensä. Niin sisaret lähettivät Jeesukselle tämän sanan: "Herra, katso, se, joka on sinulle rakas, sairastaa". Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi: "Ei tämä tauti ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika sen kautta kirkastuisi". Ja Jeesus rakasti Marttaa ja hänen sisartaan ja Lasarusta. Kun hän siis kuuli hänen sairastavan, viipyi hän siinä paikassa, missä hän oli, vielä kaksi päivää. Jeesuksen hyvällä ystävällä, Lazaruksella, oli kuumetta, hän oli todella sairas. Oikeastaan voisi sanoa, että hän oli lähellä kuolemaa. Ja mikä yllättävää, näytti aivan siltä, ettei Jeesuksella ollut kiirettä mennä parantamaan häntä. Luetaanpa lisää. Joh. 11:14-15 sekä Joh. 11:21 Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: "Lasarus on kuollut,  ja minä iloitsen teidän tähtenne siitä, etten ollut siellä, jotta te uskoisitte; mutta menkäämme hänen tykönsä". Ja Martta sanoi Jeesukselle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin minun veljeni ei olisi kuollut. Pysähdytäänpä hetkeksi tähän. Tuossa tilanteessa Martta ehkä koki, että Jeesus saapui liian myöhään. Lazarus oli jo kuollut. Mekin saatamme kohdata elämässämme tilanteita, jolloin koemme, että Jumalan apu on myöhässä. Luetaanpa, miten tilanne päättyi. Joh. 11:39-44 Jeesus sanoi: "Ottakaa kivi pois". Martta, kuolleen sisar, sanoi hänelle: "Herra, hän haisee jo, sillä hän on ollut haudassa neljättä päivää". Jeesus sanoi hänelle: "Enkö minä sanonut sinulle, että jos uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kirkkauden?" Niin he ottivat kiven pois. Ja Jeesus loi silmänsä ylös ja sanoi: "Isä, minä kiitän sinua, että olet minua kuullut. Minä kyllä tiesin, että sinä minua aina kuulet; mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä, minä tämän sanon, että he uskoisivat sinun lähettäneen minut."  Ja sen sanottuansa hän huusi suurella äänellä: "Lasarus, tule ulos!" Ja kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: "Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä". Lukiessasi tätä Raamatun tarinaa, saattaa vaikuttaa siltä, että Jeesus oli myöhässä, mutta voimme nähdä, että hän saapui paikalle juuri oikeaan aikaan, Jumalan aikataulussa. Kaikki tapahtui, jotta Jumalan kunnia sai ilmestyä! Nyt haluan vielä jakaa teille erään rukousvastauksen koskien omaa elämääni. Kuten monet teistä ehkä tietävät, Tommi oppi espanjaa todella nopeasti. Minä sen sijaan koin, etten pysy hänen tahdissaan kielen suhteen. Joitain viikkoja sitten koin jotain hyvin erikoista. Koin ikään kuin Jumala olisi tehnyt jotain uutta minun pääni sisällä. Yhtäkkiä huomasin ymmärtäväni espanjaa paremmin kuin ennen ja pystyin puhumaan sitä enemmän kuin aiemmin! Tietenkin myös ystävämme Jacobo on ollut meille todella tärkeä espanjan kielen opettaja. Hän on tehnyt suuren työn auttaessaan meitä! On vielä eräs asia, joka liittyy tuohon rukousvastaukseen, josta kerroin. Olin rukoillut itsekseni, että Jumala voisi auttaa minua espanjan kielen suhteen. (Täällä San Javierissa vieraili hiljattain suomalaisnaisten rukousryhmä Vammalasta.) Sain kuulla, että eräs ryhmän jäsenistä oli erityisesti rukoillut minun puolestani, että Jumala avaisi minun mieltäni ja ymmärrystäni oppimaan lisää espanjaa! Eikö olekin ihmeellistä! Tommi ja ystävämme Jacobo. Jumala kuulee rukouksemme. Hän ei koskaan myöhästy! Jumala vastaa meille aina, ei ehkä aina juuri sillä tavoin, miten me itse tahtoisimme. Mutta sillä tavalla, mikä on meille parasta. Jumala on luonut meidät jokaisen. Hän tuntee meidät pahaiten. Hän tietää mitä me tarvitsemme. Rukoillaan vielä lopuksi yhdessä. Uskon, että Jumala haluaa tehdä suuria asioita täällä San Javierissa ja koko Espanjassa. (Kuin myös Suomessa!) Hän haluaa tehdä suuria asioita myös meidän jokaisen henkilökohtaisessa elämässä! -Helena- Edenin uusi jakkara.  Pesosten perhe :)