Poikien koulutaival jatkuu
Täällä San Javierissa alkoi koulu vasta syyskuun alussa. Hieman tuli uusia muutoksia pojille, nimittäin Johanneksella alkoi nyt 1. luokka ja Jooelilla jatkuu esikoulu. Täällä 1. luokka alkaa jo 6-vuotiaana. Koulu pysyi samana, mutta nyt pojilla ovat välitunnit eri pihoilla. Kieltämättä hieman kannoin huolta siitä, miten Jooel suhtautuu tähän muutokseen, koska viime lukukaudella hän mielellään meni aina leikkimään isoveljensä luo välitunneilla. Iso ilon ja kiitoksen aihe onkin ollut se, että molemmat pojat ovat viihtyneet koulussa tosi hyvin! Jooelista on kasvanut reipas, nuori miehenalku. Ilo nähdä miten molemmat pojat ovat kehittyneet monella tapaa sekä saaneet rohkeutta ja reippautta.
 |
| Johannes, ekaluokkalainen... |
 |
| Äidin rakas Jooel - Mi querido Jooel! (Bolnuevon kukkuoilla kuvaamassa erästä projektia.) |
Neljää eri kieltä
Johannes on oppinut vuoden aikana espanjan ja puhuu sitä sujuvasti. Siitä on tullut jo hänelle toinen äidinkieli. Lisäksi molemmat pojat opiskelevat koulussa englantia. Tässä joku päivä sitten Johannes kertoi minulle ja miehelleni Tommille, että hän ymmärtää myös jonkin verran jo arabiaa ja osaa joitakin sanoja. (Koulussa, jossa pojat tällä hetkellä opiskelevat, on paljon marokkolaisia.) Johanneksesta on näillä näkymin tulossa hyvää vauhtia 4-kielinen! Se on hieno pääoma elämään ja tulevaisuuteen. Molemmat pojat ovat saaneet ystäviä koulusta ja tykkäävät käydä siellä.
Kohtaamisia koulun pihalla ja tuliaisia Marokosta
Eräs marokkolaisäiti, johon olen saanut tutustua ja ystävystyä seurakuntamme Dulce Corazón -perhekerhon myötä, toi minulle koulun alkaessa lahjakassin. Lapsemme käyvät siis samaa koulua. Hän oli ollut käymässä kotimaassaan kesällä ja oli halunut tuoda sieltä tuliaisia meille. Saimme Edenin kanssa kauniit mekot ja pojat saivat sandaalit. Toin myös hänelle pienen tuliaiskassin Suomesta. Viime perjantaina hän oli jälleen tehnyt meille ihanan ja herkullisen couscous-aterian marokkolaisittain. Hän siis koko viime kevätlukukauden toi meille joka perjantai couscous-aterian koulun pihaan. Minäkin sitten välillä valmistin hänelle vastavuoroisesti jotain suomalaista herkkua. Iloitsen todella paljon tästä ystävyydestä ja innolla odotan mitä kaikkea tässä matkan varrella tapahtuu! Sen tiedän, että tuo nainen on hyvin rakas Jeesukselle! Haluan osoittaa tuolle perheen äidille sitä rakkautta, jota itse olen saanut kokea Jumalalta.
Syksyn työkuviot
Syksyn myötä seurakunnassa pyörähti käyntiin jälleen kaikki kesätauolla olleet työmuodot kuten kerhot, pyhäkoulut ja nuorisotyö. Tommi jatkaa co-pastorin tehtäviä. Hän on saanut nyt joitakin puhekutsuja muuallekin. Omalla kohdallani uutta on, että lähdin mukaan pyhäkoulutyöhön. Nyt siis olen mukana kahdessa kerhotyön muodossa (Dulce Corazón sekä perjantain lastenkerho), nuorisotyössä ja pyhiksissä sekä tarpeen mukaan musiikissa. Odottavalla ja iloisella mielellä tässä ollaan jälleen. Kielen suhteen koen, että edistystä on tapahtunut ja on ilo oppia koko ajan lisää. Haluan jo valmistella kaikki opetusvastuuni espanjaksi, se on parasta opetusta, kun niihin paneutuu ja niitä valmistelee.
 |
| Evankelioimassa elokuussa. |
 |
| Lapsia seurakunnassa. |
 |
| Iitu rakastaa mamoa! |
Vieraita Toivakasta
Saimme viime viikolla vieraita Toivakasta. Kaksi ystäväämme tulivat meitä ilahduttamaan. Oli oikein rentoa ja siunattua aikaa olla porukalla. Tuon viikon aikana meillä oli heidän kanssaan eräs erityinen projekti työn alla, josta aion varmasti myöhemmin kertoa lisää. Oli todella siunaavaa ja virkistävää kun saimme heiltä mm. lastenhoitoapua, välillä nämä ystävämme nimittäin ottivat lapset mukaansa ja veivät heitä puistoon leikkimään, että saimme omaa aikaa. Monella muullakin tavalla he olivat iso siunaus ja piristys arkeemme täällä. Oli todella ilo kun he olivat tulleet ihan sillä asenteella ja mielellä, että haluavat auttaa meitä tässä arjen keskellä. Se oli positiivinen yllätys meille, koska emme olleet mitään sellaista ennalta sopineet. Siunaava ja todella piristävä viikko siis kaikin puolin!
Suomen reissulta paluu oli tällä kertaa käytännön elämän osalta aivan erilainen ja helpompi kuin viime vuonna, jolloin muutimme tänne Espanjaan käytännössä tyhjänpäälle ja ilman kielitaitoa. Koko elämä ja arki alkoi silloin tietyllä tapaa aivan alusta. Nyt oli ihana palata kun oli vastassa oma koti ja tutut paikat sekä tutut, rakkaat ihmiset odottamassa. Työtä täällä on kuitenkin paljon ja hyvin teette jos muistatte meitä ja tulevaa työkautta rukouksin!
Rakkain terveisin, Helena
 |
| Ystävät Toivakasta - Mikko ja Keijo |
 |
| Kirjanlukuhetki |
 |
| Keijo ja Jacobo Bolnuevon kukkuloilla. |
 |
| Sain ihanan yllätyslähetyksen Suomesta lapsuuden ystävältäni - kiitos Taija! |
 |
| Eden flamenco-mekossaan. |
Kuva: Jacobo Baños
 |
| Familia Pesonen (Kuva: Pirkko Kohonen) |
Kommentit
Lähetä kommentti