Pesosten matkassa

Täällä alkaa talvi taittua pikkuhiljaa kevääseen ja sehän ei haittaa. Melkoiset taudit ollaan käyty taas läpi talven aikana vuoron perään, mutta saatiin iloisena yllätyksenä rakkaiden toivakkalaisten kustantamana ilmalämpöpumppu taloomme. Se onkin täällä äärimmäisen hyödyllinen, ei vain talvella vaan myös kesällä. Palaamme tänne San Javieriin Suomesta taas juuri kuumimpaan aikaan heinäkuun lopulla. Vuoden alku on ollut hieman erilainen. Itselläni (Tommi), se on ollut monin tavoin taistelua. Sanottaisiinko näin, että koetusta, kipuilua, etsimistä ja odottamista. No, se kuuluu toisaalta asiaan. Näitä aikoja käydään läpi välillä ja niissä kasvamme. Nyt taas alkaa tuntua hyvältä ja näkymmekin alkaa pikkuhiljaa selkiytyä.  No, jos alkuvuosi on ollut itselläni haastetta, niin nyt viime aikoina Jumala on koskettanut voimallaan. Itse asiassa Jumala kosketti meitä Helenan kanssa eräänä sunnuntaina ennen kokousta niin voimalla, että emme kyenneet seisomaan. Ja ennen kaikkea saatiin ...

Kevään ja kesän näkymiä Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Vuosi vaihtui jo jokin aika sitten ja nyt mennäänkin sitten kovaa vauhtia kevättä kohti. Kevään ja kesän suunnitelmia ollaan jo saatu vähän hahmotella tässä perheenä. Näillä näkymin vaikuttaa, että työmme täällä Espanjassa jatkuu vielä ainakin kolmen vuoden ajan. Nyt tulevana syksynä tulee kaksi vuotta täyteen täällä San Javierissa ja näin ensimmäinen työjaksomme tulee päätökseen. Minulle on tulossa pieni leikkausoperaatio Suomessa kesäkuun alussa, joten olemmekin Suomessa hieman aiottua pidempään. Ei mitään sen vakavampaa, mutta operaatio, joka toivon mukaan helpottaa arkeani. Siitä joskus myöhemmin ehkä lisää. Heinäkuun loppupuolella sitten palaamme taas takasin San Javieriin. Mitä unelmia Sinä kannat sisimmässäsi? Vuoden alku oli itselläni sellaista tilinteon aikaa, pysähtymisen aikaa Jumalan edessä. Silloin usein mietin miten edellinen vuosi on mennyt, mitä kaikkea se on pitänyt sisällään. Mistä asioista olen iloinn...

Miten suhtautua haasteisiin? Tässä lähiaikoina olen työssäni joutunut kohtaamaan yllättäviä tilanteita, joihin en ole voinut ennalta valmistautua. Esimerkiksi menneellä viikolla kerhotyössä jouduin todellakin ylittämään omia rajojani ja heittääntymään tilanteisiin aikalailla extempore! Perjantaisin on lastenkerho, jossa olen pienten puolella vastuussa. Kävikin niin, että muutamaa tuntia ennen isojen lasten kerho-ohjaaja ilmoittikin, että on tullut sairastapaus ja hän ei mitenkään pääse kerhoon, joten minun on pidettävä koko lapsiryhmälle itse tuo kerhokerta. Parhaimmillaan kerhossa käy yli 20 lasta. Nytkin mukana oli lähemmäs 20 lasta. Täytyy sanoa, että tilanne otti aika lujille ja sanoinkin Jumalalle lähtiessäni kerhoa pitämään, että tästä keskustellaan kun tulen takaisin kotiin! :D Ehkä eniten stressasin sen vuoksi tuota tilannetta, koska en koe espanjan kielen taitoani vielä niin sujuvaksi, että kokisin oloni rennoksi isoa lapsiryhmää "paimentaessa". Pienten las...

Talvi ihan selkeästi tekee tuloaan ja pian täytyy kaivaa villasukat taas kaapista. Lattiat kun on kiveä. Vaikka täällä talvisinkin on päivällä 15-20 astetta lämmintä, niin yöt voi mennä lähemmäs nollaa astetta ja talot (ainakin meidän talo on sitten jatkuvasti kylmä). Kiitollisia Herralle ollaan saunasta. :) Villasukat jalkaan Arki on ollut huomattavasti helpompaa kuin vuosi sitten tullessa tänne, mutta monenlaista organisointia siinä vielä on. Meidän isoin poika meni jo ala-asteelle ja taso nousi aika reilusti ja läksyjäkin tulee lähes päivittäin. Saadaan kyllä olla kiitollisia, että lapset ovat sopeutuneet niin hyvin tänne. Mutta toki isovanhempia on lapsilla ikävä ja nyt odotamme myös isovanhempia kylään marraskuussa ja se on lapsille aina valtava ilonaihe. Järjestämme myös jättisynttärit kotonamme lapsillemme ja kutsumme kaikki kontaktit paikalle, mitä on lasten kautta saatu. Eli todennäköisesti talo tulee olemaan täynnä ihmisiä eri maista ja myös eri uskonnoistakin. Sie...

Poikien koulutaival jatkuu Täällä San Javierissa alkoi koulu vasta syyskuun alussa. Hieman tuli uusia muutoksia pojille, nimittäin Johanneksella alkoi nyt 1. luokka ja Jooelilla jatkuu esikoulu. Täällä 1. luokka alkaa jo 6-vuotiaana. Koulu pysyi samana, mutta nyt pojilla ovat välitunnit eri pihoilla. Kieltämättä hieman kannoin huolta siitä, miten Jooel suhtautuu tähän muutokseen, koska viime lukukaudella hän mielellään meni aina leikkimään isoveljensä luo välitunneilla. Iso ilon ja kiitoksen aihe onkin ollut se, että molemmat pojat ovat viihtyneet koulussa tosi hyvin! Jooelista on kasvanut reipas, nuori miehenalku. Ilo nähdä miten molemmat pojat ovat kehittyneet monella tapaa sekä saaneet rohkeutta ja reippautta. Johannes, ekaluokkalainen... Äidin rakas Jooel - Mi querido Jooel! (Bolnuevon kukkuoilla kuvaamassa erästä projektia.) Neljää eri kieltä Johannes on oppinut vuoden aikana espanjan ja puhuu sitä sujuvasti. Siitä on tullut jo hänelle toinen äidinkiel...